Rikosilmoituksen tekeminen on tärkeä osa kansalaisen oikeusturvaa. Tämä ohje auttaa sinua ymmärtämään, miten rikosilmoituksen tekeminen tapahtuu Suomessa, mitä tietoja tarvitset ja mitä tapahtuu ilmoituksen jälkeen.
Mitä rikosilmoituksen tekeminen tarkoittaa?
Rikosilmoituksen tekeminen tarkoittaa ilmoituksen tekemistä poliisille, kun epäilet rikosta tai olet joutunut rikoksen uhriksi.
Rikosilmoituksen tekeminen voi koskea esimerkiksi:
- varkautta
- petosta
- pahoinpitelyä
- vahingontekoa
Milloin rikosilmoituksen tekeminen kannattaa tehdä?
Rikosilmoituksen tekeminen kannattaa tehdä mahdollisimman pian, kun:
- olet joutunut rikoksen uhriksi
- olet nähnyt rikoksen tapahtuvan
- sinulla on perusteltu syy epäillä rikosta
Nopea rikosilmoituksen tekeminen parantaa mahdollisuuksia asian selvittämiseen.
Missä rikosilmoituksen tekeminen tehdään?
Rikosilmoituksen tekeminen onnistuu Suomessa usealla tavalla:
- poliisin sähköisessä asiointipalvelussa
- puhelimitse poliisille
- poliisiasemalla paikan päällä
Poliisin virallinen ohje rikosilmoituksen tekemiseen löytyy täältä: Tee rikosilmoitus – asioi ensisijaisesti verkossa
Kiireellisessä tilanteessa soita aina 112.
Mitä tietoja rikosilmoituksessa tulee antaa?
Rikosilmoituksen tekeminen edellyttää mahdollisimman tarkkaa, selkeää ja jäsenneltyä kuvausta tapahtuneesta. Ilmoituksessa on hyvä kuvata:
- mitä on tapahtunut
- miten teko tai laiminlyönti on tapahtunut
- missä teko on tapahtunut ja mihin aikaan
- kuka on teon tehnyt
- jos tekijä ei ole tiedossa, kuvaile tuntomerkkejä (ikä, pituus, vartalo, kasvonpiirteet, puhe, liikkuminen, pukeutuminen)
- minne päin ja miten tekijä poistui paikalta
- jos tekijä liikkui ajoneuvolla: rekisterinumero ja muut tuntomerkit (merkki, väri, malli)
- tekijän mahdollinen vaarallisuus (aseistautuminen, uhkaukset, päihteiden käyttö, mielentila)
Lisäksi:
- luovuta poliisille kaikki hallussasi oleva materiaali (esim. kuvat, viestit, kuitit)
- internetissä tapahtuneissa teoissa tallenna esimerkiksi profiilitiedot ja kuvakaappaukset
On tärkeää ymmärtää, että viranomaisprosessi voi lähteä jo tässä vaiheessa väärille raiteille, jos rikosilmoitus on epäselvä tai vaikeasti tulkittava.
Jos poliisi ei saa selkeää käsitystä tapahtumasta:
- asia voidaan arvioida puutteellisesti
- tutkinta voi viivästyä tai jäädä käynnistymättä
- olennaisia seikkoja voi jäädä huomioimatta
4 kriittistä ohjetta rikosilmoituksen tekemiseen:
- selkeä ja jäsennelty
- faktoihin perustuva
- ajallisesti ja tapahtumiltaan looginen
- ilman tunneilmaisuja tai tulkintoja
Kuvaa tapahtumat konkreettisesti: mitä tapahtui, kuka teki ja milloin – ei sitä, miltä tilanne tuntui.
Näin rikosilmoituksen tekeminen etenee
Rikosilmoituksen tekeminen verkossa:
- Siirry poliisin asiointipalveluun
- Valitse rikosilmoituslomake
- Täytä tiedot huolellisesti
- Lähetä ilmoitus
Saat vahvistuksen ilmoituksen vastaanottamisesta.
Mitä tapahtuu rikosilmoituksen tekemisen jälkeen?
Rikosilmoituksen tekeminen käynnistää viranomaisprosessin:
- poliisi arvioi asian
- esitutkinta voidaan aloittaa
- sinuun voidaan ottaa yhteyttä lisätietojen saamiseksi
- saat tiedon asian etenemisestä
Kaikki rikosilmoitukset eivät johda tutkintaan, mutta ilmoituksen tekeminen on silti tärkeää.
Muista rikosilmoituksen tekemisessä
- tee rikosilmoituksen tekeminen mahdollisimman pian
- säilytä kaikki todisteet
- älä muokkaa aineistoa
- kirjaa tapahtumat ylös heti
Usein kysytyt kysymykset rikosilmoituksen tekemisestä
Mihin lakiin rikosilmoituksen tekeminen perustuu?
Rikosilmoituksen kirjaaminen ja käsittely liittyvät poliisin lakisääteisiin tehtäviin sekä hallinnolliseen menettelyyn.
Poliisin tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ennalta estää rikoksia sekä selvittää rikoksia. Näihin tehtäviin kuuluu myös rikosilmoitusten vastaanottaminen, kirjaaminen ja käsittely asianmukaisesti.
Rikosilmoituksen käsittelyssä sovelletaan lisäksi hallintomenettelyä koskevia yleisiä periaatteita, kuten asianmukaisuutta, puolueettomuutta ja riittävää selvittämistä.
- Hallintolaki (434/2003) 1 luku 6 § Hallinnon oikeusperiaatteet
- Hallintolaki (434/2003) 1 luku 31 § Selvittämisvelvollisuus
- Hallintolaki (434/2003) 1 luku 45 §Päätöksen perusteleminen
Rikosilmoituksen tekeminen liittyy esitutkintaan, jota säätelee esitutkintalaki. Lain mukaan poliisin tulee kirjata ilmoitus epäillystä rikoksesta ja arvioida esitutkinnan aloittaminen.
Lisätietoa: Esitutkintalaki (805/2011)
Onko poliisin pakko ottaa rikosilmoitus vastaan?
Poliisilla on velvollisuus vastaanottaa ilmoitus epäillystä rikoksesta. Esitutkinta voidaan kuitenkin jättää aloittamatta, jos asiassa ei ole syytä epäillä rikosta.
Lisätietoa: Esitutkintalaki (805/2011) 3 luku 1 §: Rikoksesta tehdyn ilmoituksen kirjaaminen
Kun esitutkintaviranomaiselle ilmoitetaan rikos tai tapahtuma, jota ilmoittaja epäilee rikokseksi, esitutkintaviranomaisen on viipymättä kirjattava ilmoitus. Jos ilmoitus on epäselvä tai puutteellinen, ilmoituksen tekijää on tarvittaessa kehotettava täsmentämään tai täydentämään sitä.
Rikosilmoituksen kirjaamisvelvollisuus koskee myös muuten kuin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla esitutkintaviranomaisen tietoon tullutta epäiltyä rikosta, jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteistä luopumisen edellytykset eivät täyty.
Asianomistajalle on annettava hänen tekemästään rikosilmoituksesta kirjallinen vahvistus, joka sisältää ilmoituksen tekemistä ja ilmoitettua rikosta tai tapahtumaa koskevat perustiedot. (8.1.2016/10)
Milloin esitutkinta aloitetaan?
Esitutkinta aloitetaan, kun on syytä epäillä rikosta. Tämä tarkoittaa, että ilmoituksen perusteella on olemassa riittäviä perusteita epäillä rikoksen tapahtuneen.
Lisätietoa: Esitutkintalaki (805/2011) 3 luku 3 §: Esitutkinnan toimittaminen
Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty.
Ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä 1 momentissa tarkoitettuun rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä 9 §:n 1 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Esitutkinnan aloittamista edeltäviin toimenpiteisiin sovelletaan soveltuvin osin tämän lain säännöksiä.
Tutkinnanjohtaja päättää tarvittaessa siitä, toimitetaanko esitutkinta, ja päätöksen tekemiseen mahdollisesti tarvittavien seikkojen selvittämisestä. Asian selvittämiseksi tarpeellisiin esitutkintatoimenpiteisiin saadaan ryhtyä ennen tutkinnanjohtajan päätöstä.
Tarvitsetko muita ohjeita?
Katso myös:
- Pikaohjeet viranomaisasioihin
- Oikaisuvaatimus viranomaispäätöksestä (tulossa)
- Kantelu viranomaisen toiminnasta (tulossa)
Huomio
Tämä ohje on tarkoitettu yleisluonteiseksi tiedoksi ja ohjeistukseksi rikosilmoituksen tekemisestä Suomessa. Sisältö ei ole oikeudellista neuvontaa, eikä sitä tule käyttää sellaisenaan yksittäisen asian ratkaisemiseen.
Kansalaisen oikeusturvaa edistävä yhdistys KOT ry pyrkii pitämään tiedot ajantasaisina ja oikeina, mutta ei vastaa tietojen mahdollisista virheistä, puutteista tai niiden käytöstä aiheutuvista seurauksista.
Yhdistys ei tarjoa oikeudellista neuvontaa tai edustamista eikä toimi lakitoimistona. Sivuston sisältö ei korvaa viranomaisen, asianajajan tai muun oikeudellisen asiantuntijan antamaa neuvontaa.
Jokainen käyttäjä vastaa itse:
- siitä, että rikosilmoituksen tekeminen soveltuu hänen omaan tilanteeseensa
- antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä
- mahdollisten lakiviitteiden ajantasaisuudesta ja paikkansapitävyydestä
- siitä, miten hän soveltaa ohjeita käytännössä
On suositeltavaa varmistaa omaan tilanteeseen liittyvät yksityiskohdat tarvittaessa suoraan viranomaiselta tai pätevältä asiantuntijalta.dat tarvittaessa suoraan viranomaiselta tai pätevältä asiantuntijalta.