Lastensuojelun päätökset voivat vaikuttaa lapsen ja vanhemman suhteeseen vuosiksi – joskus koko elämän ajaksi.
Monelle vanhemmalle kohtaaminen lastensuojelun kanssa tapahtuu elämän vaikeimmassa tilanteessa. Perhe on kriisissä, lapset ovat keskellä ristiriitaa ja tulevaisuus tuntuu epävarmalta.
Tällaisessa tilanteessa vanhemmalle on erityisen tärkeää tietää, mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa lastensuojelussa. Kun perhettä koskevia päätöksiä tehdään, niiden vaikutukset ulottuvat usein pitkälle lapsen tulevaisuuteen.
Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä vanhemman oikeudet lastensuojelussa tarkoittavat käytännössä ja miten ne liittyvät lapsen oikeuksiin, turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Mitä vanhemman oikeudet lastensuojelussa tarkoittavat?
Vanhemman oikeudet lastensuojelussa tarkoittavat huoltajan oikeutta osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon, saada tietoa lapsen tilanteesta sekä tulla kuulluksi viranomaisprosesseissa. Samalla vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä edistää lapsen suhdetta toiseen vanhempaan, ellei siihen liity turvallisuusriskejä.
Vanhemman oikeudet lastensuojelussa ovat aihe, joka koskettaa monia perheitä eron jälkeen. Kun perheessä syntyy ristiriitoja tai lasten asumisesta ja tapaamisista syntyy erimielisyyksiä, moni vanhempi joutuu tilanteeseen, jossa hän yrittää selvittää, miten vanhemman oikeudet lastensuojelussa todella toteutuvat käytännössä.
Monet vanhemmat kertovat tilanteista, joissa he kokevat jäävänsä sivuun lastensa elämästä, vaikka he ovat edelleen lasten laillisia huoltajia. Tässä artikkelissa käydään läpi keskeisiä kysymyksiä siitä, mitä vanhemman oikeudet lastensuojelussa tarkoittavat ja miksi niiden toteutuminen on tärkeää sekä vanhemmille että lapsille.
Sisältö
1. Mitä vanhemman oikeudet lastensuojelussa tarkoittavat
Vanhemman oikeudet lastensuojelussa tarkoittavat sitä, että lapsen vanhemmilla ja huoltajilla on oikeus osallistua lapsen elämää koskevaan päätöksentekoon sekä velvollisuus huolehtia lapsen hyvinvoinnista.
Suomessa huoltajuutta koskevaa lainsäädäntöä ohjaa esimerkiksi laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lain lähtökohtana on lapsen etu sekä se, että lapsella on oikeus säilyttää suhde molempiin vanhempiinsa. Lisätietoa lainsäädännöstä löytyy Oikeusministeriön sivuilta.
Kun vanhemmilla on yhteishuoltajuus, molemmilla vanhemmilla on lähtökohtaisesti oikeus osallistua päätöksiin, jotka koskevat lapsen:
- koulutusta
- terveydenhuoltoa
- arjen merkittäviä ratkaisuja
- asumiseen ja kasvatukseen liittyviä valintoja
- yhteydenpitoa toiseen vanhempaan
Samalla vanhemman oikeudet lastensuojelussa sisältävät myös velvollisuuksia. Vanhemmilla on velvollisuus toimia tavalla, joka tukee lapsen hyvinvointia ja turvallista kasvua.
Tähän kuuluu esimerkiksi:
- lapsen tarpeiden asettaminen etusijalle
- yhteistyö toisen vanhemman kanssa lapsen asioissa
- lapsen suhteen tukeminen molempiin vanhempiin
- lapsen suojeleminen väkivallalta ja haitallisilta olosuhteilta
Huoltajuuden tavoitteena ei ole vain päätöksenteko, vaan myös vastuu lapsen tasapainoisesta kehityksestä ja läheisistä ihmissuhteista.
Siksi lainsäädäntö korostaa myös sitä, että vanhemman tulee edistää lapsen ja toisen vanhemman välistä suhdetta, ellei siihen ole lapsen turvallisuuteen liittyviä esteitä.
Kun nämä periaatteet toteutuvat, vanhemman oikeudet lastensuojelussa tukevat samalla myös lapsen oikeuksia – oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön, läheisiin ihmissuhteisiin ja molempien vanhempien läsnäoloon elämässään.
2. Yhteishuoltajuus ja vanhemman oikeudet lastensuojelussa
Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä, että molemmat vanhemmat ovat vastuussa lapsen hyvinvoinnista ja osallistuvat lapsen elämää koskevaan päätöksentekoon. Yhteishuoltajuus ei tarkoita välttämättä sitä, että lapsi asuu yhtä paljon molempien vanhempien luona, vaan sitä, että molemmilla vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus osallistua lapsen asioita koskeviin ratkaisuihin.
Käytännössä vanhemman oikeudet lastensuojelussa voivat kuitenkin näyttäytyä erilaisina, jos lapsi asuu pääosin toisen vanhemman luona. Arjen järjestelyt voivat olla toisen vanhemman vastuulla, mutta siitä huolimatta molemmilla huoltajilla säilyy oikeus osallistua tärkeisiin päätöksiin.
Yhteishuoltajuuteen kuuluu yleensä esimerkiksi:
- oikeus saada tietoa lapsen koulunkäynnistä ja terveydenhuollosta
- oikeus osallistua lapsen kasvatusta ja arkea koskevaan päätöksentekoon
- velvollisuus huolehtia lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista
- velvollisuus edistää lapsen suhdetta toiseen vanhempaan
Yhteishuoltajuuden tarkoituksena on tukea lapsen tasapainoista kehitystä ja mahdollistaa se, että lapsella säilyy suhde molempiin vanhempiinsa myös eron jälkeen.
Yhteishuoltajuuden haasteet huoltoriidassa
Yhteishuoltajuus voi kuitenkin muuttua vaikeaksi tilanteessa, jossa vanhempien välillä on vakava ristiriita tai pitkäkestoinen huoltoriita.
Tällaisissa tilanteissa voi syntyä esimerkiksi:
- päätöksenteon jatkuvia ristiriitoja
- vaikeuksia tiedonkulussa vanhempien välillä
- tilanteita, joissa toinen vanhempi estää yhteistyötä
- lapsen ja toisen vanhemman välisen suhteen heikentymistä
Jos yhteistyö ei toimi, yhteishuoltajuuden käytännön toteutuminen voi vaikeutua, vaikka juridinen huoltajuus olisi edelleen yhteinen.
Yhteishuoltajuus väkivaltatilanteissa
Erityisen haastavaksi yhteishuoltajuus voi muodostua tilanteissa, joissa perheessä on ollut väkivaltaa, kontrollia tai muuta turvattomuutta.
Tällaisissa tilanteissa on tärkeää arvioida huolellisesti:
- lapsen turvallisuus
- vanhempien välinen vallankäyttö
- mahdollinen eron jälkeinen väkivalta
- lapsen mahdollisuus säilyttää turvallinen suhde molempiin vanhempiinsa
Lastensuojelun ja muiden viranomaisten tehtävänä on tällöin tarkastella tilannetta kokonaisuutena ja varmistaa, että lapsen etu ja turvallisuus ovat ensisijaisia.
Lisätietoa yhteishuoltajuudesta löytyy esimerkiksi Väestöliiton sivuilta.
3. Vieraannuttaminen ja eron jälkeinen väkivalta
Vieraannuttaminen tarkoittaa tilannetta, jossa lapsen suhdetta toiseen vanhempaan pyritään heikentämään, rajoittamaan tai katkaisemaan tarkoituksellisesti. Ilmiö voi kehittyä vähitellen ja näkyä arjessa monin eri tavoin.
Vieraannuttaminen voi ilmetä esimerkiksi:
- tapaamisten estämisenä tai vaikeuttamisena
- toisen vanhemman jatkuvana mustamaalaamisena lapselle
- lapsen yhteydenpidon rajoittamisena tai valvomisena
- lapsen pelotteluna tai syyllistämisenä suhteessa toiseen vanhempaan
- lapsen asettamisena vanhempien välisen konfliktin keskelle
Kun tällainen toiminta jatkuu pitkään, lapsen suhde toiseen vanhempaan voi heikentyä tai katketa kokonaan, vaikka juridinen huoltajuus olisi edelleen yhteinen. Tällöin myös vanhemman oikeudet lastensuojelussa voivat käytännössä heikentyä, vaikka niitä ei olisi virallisesti muutettu.
Vieraannuttaminen ja Suomen lainsäädäntö
Suomen lainsäädännössä vieraannuttaminen ei ole erillinen rikosnimike. Sen sijaan siihen liittyvät teot voivat joissakin tilanteissa täyttää muiden rikosten tunnusmerkistöjä.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- tapaamisoikeuden rikkominen
- laiton uhkaus
- kunnianloukkaus
- vainoaminen
- lapsen psyykkinen kaltoinkohtelu
Lisäksi lapsen huoltoa koskevassa lainsäädännössä korostetaan sitä, että vanhemman tulee tukea lapsen suhdetta toiseen vanhempaan, mikäli siihen ei liity lapsen turvallisuuteen liittyviä esteitä.
Vieraannuttaminen osana eron jälkeistä väkivaltaa
Vieraannuttaminen voi joissakin tilanteissa liittyä myös eron jälkeiseen väkivaltaan. Tällöin kontrolli, vallankäyttö tai psykologinen painostus jatkuu eron jälkeen lapsen kautta.
Tällaisissa tilanteissa lapsi voi joutua vanhempien välisen konfliktin välineeksi, mikä voi kuormittaa lasta merkittävästi.
Vieraannuttamisen vaikutukset lapseen
Tutkimusten mukaan pitkäkestoinen vieraannuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti lapsen hyvinvointiin. Se voi näkyä esimerkiksi:
- ristiriitaisina tunteina vanhempia kohtaan
- syyllisyyden tai pelon kokemuksina
- vaikeutena muodostaa luottamuksellisia ihmissuhteita
- identiteetin ja perhesuhteiden hämmennyksenä
Lapsen kannalta turvallisin tilanne on yleensä se, että hän saa säilyttää turvallisen ja myönteisen suhteen molempiin vanhempiinsa, mikäli siihen ei liity lapsen turvallisuutta vaarantavia tekijöitä.
Siksi viranomaisten tehtävänä on arvioida perhetilanteita huolellisesti ja varmistaa, että lapsen etu ja hyvinvointi ovat päätöksenteon keskiössä.
4. Lastensuojelun rooli vanhemman oikeuksien turvaamisessa
Lastensuojelun keskeinen tehtävä on turvata lapsen hyvinvointi, turvallinen kasvuympäristö ja tasapainoinen kehitys. Suomessa lastensuojelun toimintaa ohjaa erityisesti lastensuojelulaki, jonka mukaan viranomaisten on arvioitava lapsen tilannetta kokonaisuutena ja toimittava lapsen edun mukaisesti.
Tähän kuuluu velvollisuus:
- kuulla lapsen molempia vanhempia, jos he ovat huoltajia
- arvioida perheen tilanne puolueettomasti ja kokonaisvaltaisesti
- selvittää mahdolliset turvallisuuteen, väkivaltaan tai konfliktiin liittyvät riskit
- tukea lapsen mahdollisuutta säilyttää turvallinen suhde molempiin vanhempiinsa
Samalla vanhemman oikeudet lastensuojelussa liittyvät siihen, että viranomaiset tekevät arvionsa riittävän laajan selvityksen perusteella eivätkä yksittäisen osapuolen kertomuksen pohjalta.
Haasteita käytännön työssä
Lastensuojelun työ tapahtuu usein tilanteissa, joissa perheessä on vakavia ristiriitoja, huoltoriitoja tai väkivaltaa koskevia epäilyjä. Tällaisissa tilanteissa viranomaiset joutuvat arvioimaan tilannetta ristiriitaisten kertomusten perusteella.
Julkisessa keskustelussa ja vertaistukiryhmissä on kuitenkin tuotu esiin tilanteita, joissa vanhemmat kokevat, että viranomaisarvio on muodostunut liian yksipuoliseksi.
Jos arvio perustuu puutteelliseen selvitykseen, seurauksena voi olla tilanne, jossa:
- toisen vanhemman näkemyksiä ei kuulla riittävästi
- virheellinen käsitys perhetilanteesta jää korjaamatta
- viranomaispäätökset perustuvat epätäydelliseen tietoon
Turvakotiin liittyvät tilanteet
Turvakodit ovat tärkeä osa väkivallan uhrien suojelua, ja niihin hakeutuminen voi olla välttämätön keino turvata vanhemman ja lasten turvallisuus.
Samalla turvakotiin hakeutuminen voi joissakin tilanteissa liittyä myös vakavaan huoltoriitaan, jossa vanhempien kertomukset tilanteesta poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Tällaisissa tilanteissa on erityisen tärkeää, että viranomaiset tekevät itsenäisen ja huolellisen selvityksen.
Julkisessa keskustelussa on kuvattu esimerkiksi tilanteita, joissa:
- turvakotiin hakeutunut vanhempi on kertonut väkivallasta, mutta asiaa ei ole tutkittu riittävästi ennen johtopäätösten tekemistä, jolloin avunpyynnöt on saatettu tulkita pelkästään huoltokiusaamisena.
- toinen vanhempi on leimattu nopeasti väkivaltaiseksi ilman perusteellista selvitystä, minkä seurauksena hänen esittämänsä huolet tai avunpyynnöt on voitu tulkita vain osaksi huoltoriitaa.
- lasten ja toisen vanhemman välinen yhteys on katkennut ennen kuin perhetilanne on selvitetty kokonaisuudessaan.
Tällaisissa tilanteissa on esitetty huolta siitä, että viranomaisverkoston arvio voi muodostua liian yksipuoliseksi, jos se perustuu pääasiassa yhden osapuolen kertomukseen.
Seurauksena voi pahimmillaan olla tilanne, jossa väkivallan uhrina ollut vanhempi menettää mahdollisuuden tavata lapsiaan tai jopa huoltajuuden, jos perhetilanteen kokonaiskuvaa ei ole selvitetty riittävän perusteellisesti.
Huolellinen selvitys lapsen edun turvaamiseksi
Näiden kaltaisissa tilanteissa lastensuojelun keskeinen tehtävä on selvittää tilanne mahdollisimman objektiivisesti.
Se tarkoittaa esimerkiksi:
- molempien vanhempien kuulemista
- eri lähteistä saadun tiedon vertaamista
- lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin huolellista arviointia
Kun arviointi tehdään tasapuolisesti ja perusteellisesti, voidaan paremmin varmistaa, että lapsen etu toteutuu ja perhe saa tilanteeseen oikeanlaista tukea.
5. Lasten etu ja tasapuolinen kohtelu
Lasten etu on lastensuojelun ja perheoikeuden keskeinen periaate. Sekä lastensuojelulaki että lapsen huoltoa koskeva lainsäädäntö korostavat, että kaikissa lapsia koskevissa ratkaisuissa ensisijaisesti on arvioitava, mikä turvaa parhaiten lapsen hyvinvoinnin ja turvallisen kehityksen.
Lapsen etu ei tarkoita vain yksittäistä päätöstä tai tilannetta, vaan kokonaisarviota lapsen elämästä, ihmissuhteista ja turvallisuudesta.
Useimmissa tilanteissa lasten hyvinvointia tukee se, että heidän elämässään säilyy turvallinen ja myönteinen suhde molempiin vanhempiinsa. Siksi vanhemman oikeudet lastensuojelussa liittyvät läheisesti myös lapsen oikeuteen ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiinsa, ellei siihen liity lapsen turvallisuutta vaarantavia tekijöitä.
Tasapuolinen kohtelu viranomaisarvioissa
Tasapuolinen kohtelu tarkoittaa sitä, että viranomaiset tarkastelevat perhetilannetta puolueettomasti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä edellyttää esimerkiksi:
- molempien vanhempien näkemysten kuulemista
- lapsen tilanteen arvioimista useista eri näkökulmista
- eri lähteistä saadun tiedon vertaamista
- mahdollisten ristiriitojen selvittämistä huolellisesti
Tavoitteena on muodostaa mahdollisimman realistinen kuva lapsen tilanteesta.
Lapsen oikeudet ihmissuhteisiin
Lapsella on oikeus läheisiin ja turvallisiin ihmissuhteisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsella on mahdollisuus ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiinsa sekä muihin hänelle tärkeisiin henkilöihin.
Vanhempien välinen konflikti ei saa muodostua tilanteeksi, jossa lapsen yhteys toiseen vanhempaan katkeaa ilman perusteellista arviointia.
Miksi tasapuolisuus on tärkeää
Jos viranomaisarvio perustuu yksipuoliseen tietoon tai puutteelliseen selvitykseen, riskinä on, että lapsen tilanteesta muodostuu virheellinen kuva. Tällöin seuraukset voivat olla lapselle merkittäviä.
Tasapuolinen ja huolellinen arviointi auttaa varmistamaan, että:
- lapsen turvallisuus arvioidaan oikein
- mahdollinen väkivalta tunnistetaan
- lapsen tärkeät ihmissuhteet säilyvät
- perhe saa tilanteeseensa oikeanlaista tukea
Kun lapsen etua arvioidaan aidosti kokonaisuutena, sekä lapsen oikeudet että vanhemman oikeudet lastensuojelussa voivat toteutua paremmin.
6. Mitä tehdä jos vanhemman oikeudet lastensuojelussa eivät toteudu
Jos vanhempi kokee, että vanhemman oikeudet lastensuojelussa eivät toteudu, on tärkeää hakea tietoa ja tarvittaessa myös ulkopuolista tukea. Lastensuojeluprosessi voi olla vanhemmalle kuormittava, ja tilanteen ymmärtäminen sekä omien oikeuksien tunteminen auttaa toimimaan vaikeassa tilanteessa.
Ensimmäinen askel on usein selvittää, miten viranomaiset ovat arvioineet perhetilanteen ja mihin heidän johtopäätöksensä perustuvat. Vanhemmalla on oikeus saada tietoa itseään koskevista viranomaisasiakirjoista sekä mahdollisuus esittää oma näkemyksensä tilanteesta.
Oikeudellinen neuvonta ja asiantuntija-apu
Jos vanhempi kokee, että hänen oikeuksiaan ei ole huomioitu riittävästi, voi olla hyödyllistä hakea oikeudellista neuvontaa. Perheasioihin perehtynyt juristi tai asianajaja voi auttaa arvioimaan tilannetta ja kertoa, millaisia oikeudellisia mahdollisuuksia tilanteessa on.
Mahdollisia tukikanavia ovat esimerkiksi:
- oikeusapu ja oikeusaputoimistot
- perheoikeudelliset palvelut kunnissa
- asianajajat ja juristit, jotka ovat erikoistuneet perhe- ja huoltoriitoihin
Viranomaispäätösten tarkistaminen
Jos vanhempi kokee, että viranomaisarvio on virheellinen tai puutteellinen, tilanteeseen voi hakea muutosta tai pyytää asian uudelleenarviointia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
- lisäselvitysten toimittamista viranomaisille
- asiakirjojen tarkistamista ja korjaamista
- tarvittaessa oikeudellisen muutoksenhakukeinon käyttämistä
On tärkeää, että vanhemman näkökulma ja mahdolliset uudet tiedot tulevat viranomaisten tietoon.
Vertaistuki ja käytännön tuki
Monet vanhemmat kokevat, että vertaistuki auttaa jaksamaan vaikeassa tilanteessa. Eron jälkeiset konfliktit, huoltoriidat ja lastensuojeluprosessit voivat olla henkisesti kuormittavia, ja kokemus siitä, ettei ole tilanteessa yksin, voi olla merkittävä tuki.
Tukea voivat tarjota esimerkiksi:
- vertaistukiryhmät
- perhe- ja kriisijärjestöt
- yhdistykset, jotka tarjoavat neuvontaa eron jälkeisissä tilanteissa
Dokumentointi ja oman näkemyksen esittäminen
Vaikeissa perhetilanteissa on usein hyödyllistä dokumentoida tapahtumia ja yhteydenpitoa viranomaisten kanssa. Kirjallinen tieto voi auttaa selventämään tilannetta myöhemmin, jos perhetilannetta arvioidaan uudelleen.
Samalla on tärkeää, että vanhempi pyrkii esittämään oman näkemyksensä tilanteesta mahdollisimman selkeästi ja asiallisesti.
Kun vanhemmalla on riittävästi tietoa omista oikeuksistaan ja käytettävissä olevista tukikeinoista, on helpompi toimia tilanteessa, jossa vanhemman oikeudet lastensuojelussa tuntuvat jäävän toteutumatta.
7. Miksi vanhemman oikeuksista lastensuojelussa pitää puhua
Kun vanhemman oikeudet lastensuojelussa toteutuvat tasapuolisesti, se lisää luottamusta viranomaisiin ja tukee lasten hyvinvointia. Luottamus viranomaisjärjestelmään on tärkeä osa toimivaa yhteiskuntaa, ja se rakentuu siitä, että ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ja kohdelluiksi oikeudenmukaisesti.
Avoin keskustelu aiheesta auttaa tunnistamaan tilanteita, joissa järjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja joissa perheet tarvitsevat enemmän tukea. Perheiden tilanteet voivat olla monimutkaisia, ja siksi myös viranomaistyö edellyttää jatkuvaa arviointia ja kehittämistä.
Kun vanhemman oikeuksista keskustellaan avoimesti, voidaan samalla tarkastella myös sitä, miten viranomaisjärjestelmä toimii käytännössä ja missä kohdin perheet kokevat jäävänsä ilman tarvitsemaansa tukea.
Vanhemman oikeudet ja lapsen oikeudet kulkevat yhdessä
Usein keskustelussa asetetaan vastakkain lapsen etu ja vanhemman oikeudet. Todellisuudessa nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia asioita.
Kun vanhempien oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioitetaan tasapuolisesti, se tukee myös lapsen oikeuksia. Lapsen kannalta keskeisiä asioita ovat:
- turvallinen kasvuympäristö
- mahdollisuus läheisiin ihmissuhteisiin
- oikeus tulla kuulluksi omassa elämässään
Useimmissa tilanteissa lasten hyvinvointia tukee se, että he voivat säilyttää turvallisen suhteen molempiin vanhempiinsa, mikäli siihen ei liity turvallisuuteen liittyviä esteitä.
Miksi keskustelua tarvitaan
Perheiden tilanteet muuttuvat ja yhteiskunta kehittyy. Siksi myös lastensuojelun ja perheoikeudellisten palvelujen toimintaa on tärkeää tarkastella säännöllisesti.
Avoin keskustelu auttaa:
- tunnistamaan järjestelmän vahvuuksia
- havaitsemaan mahdollisia puutteita
- kehittämään palveluja niin, että ne vastaavat paremmin perheiden todellisiin tarpeisiin
Lopulta kyse ei ole vain vanhempien oikeuksista, vaan myös lasten oikeudesta turvalliseen kasvuympäristöön ja tärkeiden ihmissuhteiden säilymiseen.
Kun näitä kysymyksiä tarkastellaan avoimesti ja rakentavasti, voidaan paremmin varmistaa, että sekä lapsen etu että vanhemman oikeudet lastensuojelussa toteutuvat käytännössä.
Usein kysyttyä vanhemman oikeuksista lastensuojelussa
Voiko lastensuojelu päättää tapaamisista?
Lastensuojelu ei yleensä päätä huoltajuudesta tai tapaamisoikeudesta, mutta sen arviot voivat vaikuttaa merkittäväti tuomioistuimen päätöksiin.
Voiko toinen vanhempi estää tapaamiset?
Jos tapaamisista on tuomioistuimen päätös, niiden estäminen voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin.
Mitä tehdä jos kokee viranomaisarvion virheelliseksi?
Vanhemmalla on oikeus tutustua asiakirjoihin, toimittaa lisäselvityksiä ja tarvittaessa hakea oikeudellista muutosta päätöksiin.
Vastaa