Tämä avoin vastaus Poliisihallitukselle liittyy 23.2.2026 toimitettuun kansalaiskirjeeseen sekä 27.2.2026 saatuun vastaukseen. Kirje koski lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen käsittelyä sekä esitutkinnan toteuttamista tilanteissa, joissa lapsi on väkivallan uhri joko suoraan tai välillisesti perheessä tapahtuvan lähisuhdeväkivallan kautta.
Tarkoituksena ei ole arvioida yksittäisiä viranhaltijoita tai yksittäisiä tapauksia. Tarkoituksena on tarkastella niitä rakenteita ja käytäntöjä, jotka vaikuttavat lapsen oikeusturvan toteutumiseen viranomaisprosesseissa.
Sisältö
Lapsen etu rikosprosessissa
Suomen oikeusjärjestelmässä lapsen etu on keskeinen periaate.
Lapsen oikeuksien yleissopimus sekä kansallinen lainsäädäntö velvoittavat viranomaisia arvioimaan lapsen turvallisuutta ja suojelutarvetta kaikissa tilanteissa, joissa lapsi voi altistua väkivallalle.
Lapsi ei ole väkivallan ulkopuolinen sivustakatsoja, jos väkivalta kohdistuu vanhempaan tai perheenjäseneen. Tutkimus ja viranomaisohjeistus tunnistavat, että väkivallalle altistuminen voi vaikuttaa lapseen psyykkisesti, emotionaalisesti ja kehityksellisesti, vaikka lapsi ei olisi väkivallan suora kohde.
Tämän vuoksi lapsen suojelutarpeen arvioinnin tulee perustua kokonaisarvioon lapsen tilanteesta.
Esitutkinnan velvoitteet
Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää rikosepäily puolueettomasti ja objektiivisesti.
Lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen käsittelyssä keskeisiä kysymyksiä ovat erityisesti:
- käynnistyykö esitutkinta viivytyksettä
- toteutuuko rikosoikeudellinen arviointi itsenäisesti
- onko viranomaisvastuu ja työnjako selkeä
- toteutuuko lapsen suojelutarpeen arviointi riittävän kokonaisvaltaisesti
Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinta edellyttää erityisosaamista, herkkyyttä sekä viranomaisyhteistyön toimivuutta.
Kokemustieto viranomaisprosesseista
Alkuvuoden 2026 aikana KOT ry kartoitti kokemustietoa viranomaisprosesseista kyselyllä (41 vastaajaa).
Kyse ei ole satunnaisotantaan perustuvasta tutkimuksesta eikä väestötason tilastollisesta selvityksestä. Aineisto kuvaa vastaajien kokemuksia viranomaisasioinnista tilanteissa, joissa he ovat kokeneet rakenteellista väkivaltaa tai oikeusturvan heikentymistä.
Kysely ei rajoitu yksinomaan lastensuojeluun, poliisiin tai lähisuhdeväkivaltaan, vaan tarkastelee viranomaisprosesseja laajemmin kansalaisten kokemusten näkökulmasta.
Kyselyaineisto on tarkoitettu ilmiöiden ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen.
Alla olevissa kuvissa esitetyt prosenttiosuudet kuvaavat vastaajien kokemuksia.
Lähde:
KOT ry kokemuskartoitus 1–2/2026
Vastaajia: 41
Kysely ei ole väestötason tutkimus.
Kokemusaineistossa toistuvia havaintoja
Vastaajien kokemuksissa nousee esiin erityisesti:
- huoli prosessien läpinäkyvyydestä
- kokemus päätöksenteon vaikeasta ymmärrettävyydestä
- epäselvyys viranomaisten vastuunjaossa
- kokemus siitä, ettei oma näkökulma tule riittävästi kuulluksi
Osa vastaajista kuvaa tilanteita, joissa lähisuhdeväkivaltaepäily ja huoltoriita limittyvät. Tällaisissa tilanteissa korostuu tarve varmistaa, että väkivaltaväitteet arvioidaan rikosoikeudellisesti itsenäisesti ja että lapsen suojelutarpeen kokonaisarvio ei jää hajanaiseksi.
Samankaltaisten kokemusten toistuvuus osoittaa tarpeen tarkastella prosessien toimivuutta ja luottamuksen rakentumista.
Kehittämistarpeet
KOT ry pitää tärkeänä, että tilanteissa, joissa lapsi voi olla väkivallan uhri, kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin kysymyksiin:
- esitutkinnan viivytyksettömään käynnistämiseen
- rikosoikeudellisen arvioinnin itsenäisyyteen
- lapsen suojelutarpeen kokonaisarviointiin
- viranomaisten vastuunjaon selkeyteen
- uhrin oikeuksien toteutumiseen rikosprosessissa
Lisäksi on tärkeää, että viranomaisprosessien toimivuutta arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti.
Rakentava yhteistyö – avoin vastaus Poliisihallitukselle
Poliisihallitus on vastauksessaan korostanut lähisuhdeväkivallan torjunnan merkitystä ja lapsen edun ensisijaisuutta.
KOT ry pitää tätä linjausta tärkeänä.
Yhdistyksen tavoitteena on osallistua rakentavaan vuoropuheluun viranomaisten kanssa ja tuoda keskusteluun myös kansalaisten kokemustietoa viranomaisprosesseista.
Kokemustieto ja tutkimustieto täydentävät toisiaan.
Yhteinen tavoite on selkeä: lapsen oikeusturvan vahvistaminen ja väkivaltaan puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
FAQ | Mitä tarkoittaa lapsen etu rikostutkinnassa?
Lapsen etu tarkoittaa, että kaikissa esitutkinnan ja rikosprosessin vaiheissa arvioidaan ensisijaisesti lapsen turvallisuutta, hyvinvointia ja oikeuksia. Päätösten tulee perustua kokonaisarvioon lapsen tilanteesta, ei yksittäiseen prosessiosaan tai yhden viranomaisen näkemykseen.
Miten lähisuhdeväkivalta huomioidaan poliisin toiminnassa?
Poliisin tulee arvioida uhrin suojelutarve ja väkivallan toistumisriski esitutkintalain ja viranomaisohjeistusten mukaisesti sekä käynnistää esitutkinta asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lapsen tilanteessa arvioinnin on oltava erityisen huolellinen, ja eri viranomaisten tiedonvaihdon tulee olla sujuvaa ja ajantasaista.
Miksi lähisuhdeväkivalta on piilorikollisuutta?
Kaikki tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon esimerkiksi pelon, riippuvuussuhteiden, huoltoriitojen tai luottamuspulan vuoksi. Jos kansalainen kokee, ettei ilmoitus johda riittäviin suojelutoimiin, ilmoituskynnys voi nousta entisestään.
Siksi lähisuhdeväkivallan torjunta edellyttää:
- matalaa ilmoituskynnystä
- johdonmukaista ja viivytyksetöntä esitutkintaa
- huolellista suojelutarpeen arviointia
- läpinäkyvää viestintää uhrille
sekä tehokasta puuttumista väkivaltaan tilanteissa, joissa luottamus viranomaistoimintaan on horjunut.
Lähisuhdeväkivallan torjunta ja lapsen oikeusturvan vahvistaminen edellyttävät järjestelmällistä ja johdonmukaista toimintaa kaikilla tasoilla. Yhdenvertaisuus, ripeys ja suojelutarpeen huolellinen arviointi eivät saa vaihdella alueittain tai tapauskohtaisesti.
Luottamus viranomaistoimintaan rakentuu teoista. Jokainen viivästynyt esitutkinta, epäselvä vastuunjako tai puutteellinen tiedonkulku heikentää luottamusta – ja samalla lapsen kokemaa turvallisuutta.
Siksi pidämme tärkeänä, että:
- lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnan toteutumista seurataan valtakunnallisesti
- tutkinta-aikojen kehitystä arvioidaan avoimesti
- suojelutarpeen arvioinnin laatua tarkastellaan systemaattisesti
- moniammatillisen yhteistyön toimivuutta kehitetään jatkuvasti
Lapsen etu ei saa jäädä periaatteeksi asiakirjoihin. Sen tulee näkyä jokaisessa päätöksessä, jokaisessa aikataulussa ja jokaisessa riskinarviossa.
Tämä avoin vastaus Poliisihallitukselle on kutsu rakentavaan yhteistyöhön ja konkreettisiin toimiin.
KOT ry on valmis osallistumaan kehittämistyöhön, jotta lapsen oikeusturva toteutuu yhdenvertaisesti koko maassa – käytännössä, ei vain periaatteissa.
Yhteinen tavoitteemme on selkeä: vahvempi oikeusturva, turvallisempi arki ja johdonmukainen, tehokas puuttuminen väkivaltaan tilanteissa, joissa luottamus viranomaistoimintaan on horjunut.
Tämä avoin vastaus Poliisihallitukselle on kutsu rakentavaan yhteistyöhön ja kehittämistyöhön.
Päivitetty 4.3.2026:
Tekstiä on täsmennetty selkeyden vuoksi.
Vastaa